Sain eilen paketin Suomesta - kiitos mami<3 ja alle viikossa! Jos joku vielä kehtaa väittää ettei posti kulje...
Tänään on ollut hirveän kylmä päivä eikä mulla ollut takkia mukana. Tuntuu että oon taas tulossa kipeeksi. Yhyy. Olin eilen fudis ja sulisharkoissa. Tänään pidettiin kämppisten leffailta. Meidän uusin asukas ei tullut mukaan. Se on vähän eristäytynyt (omaehtoisesti), ja polttaa 'salaa' huoneessaan. Historian luennolla käsiteltiin NLn vallankumousta ja filosofiassa liberalismia. Alan pikkuhiljaa hahmottamaan mistä on kyse, ja vähän kerrallaan saamaan kokonaiskuvan siitä mitä pitäisi osata ja oppia. Mitä enemmän lukee, oppii ja ymmärtää, sitä enemmän aiheet kiinnostaa ja niistä haluaa tietää lisää. ^^,
Ulkomailla ollessa, ja varsinkin viettäessä aikaa muiden 'ulkkareiden' kanssa, alkaa helposti vertailemaan vieraan maan ja oman maan tapoja ja olosuhteita. 'Meillä tämä asia toimii paremmin, nämä ruoat ovat herkullisempia, nuo ihmiset ovat oudompia...' On niin helppo tehdä listaa huonoista ja hyvistä asioista, vertailla ja punnitta, arvostella ja haukkua. Mitä tästä kaikesta sitten oikein koostuu? Onko mitään järkeä edes lähteä asumaan vieraaseen maahan tuhlaamaan energiaa turhanpäiväiseen vastakkainasetteluun?
Kaikkea ei tietenkään tarvitse hyväksyä, eikä aina ole pakko sopeutua.
Mielestäni on paljon tärkeämpää huomata mitä hienoja, uusia ja erilaisia asioita uudessa paikassa on. Mitä juttuja, ihmisiä ja tapoja arvostan täällä, mitä haluaisin oppia ja missä haluaisin itse muuttua. Irrottautua omalta mukavuusvyöhykkeeltä ja kokeilla uusia asioita, tavata erilaisia ihmisiä, koetella omaa kärsivällisyyttä, oppia, oppia ja oppia. Ja mikä onkaan sen hienompaa kuin kyseenalaistaa omat lähtökohtansa ja olla avoinna uudelle seikkailulle!
Vaikka olenkin tottunut tekemään asiat tietyllä tapaa ja tutkimaan maailman yhdestä näkökulmasta, ei se välttämättä ole ainoa ja varsinkaan oikea tapa.
Nyt mulla kävi soimaan yksi laulu lapsuudesta, joka mielestäni sopii tähän niin hyvin...
Reissu alkaa saa, avoinna on maa
jännittävä seikkailu nyt meitä odottaa.
Käymme matkaamaan
tuntemattomaan
matkaeväät eivät kesken lopu milloinkaan.
On elämässä paljon mikä kummastuttaa voi,
niin ihmeellisen maailman kun Luoja meillle loi.
On meidän matkakumppanimme sana Jumalan,
se näyttää meille parhaan tien ja suunnan oikean.
Ehkä kaikkein parhaimpia juttuja täällä on kuitenkin ollut ne pienet ihmeelliset oivallukset siitä kuinka hyvä Jumala on ollut, ja on, ja tulee olemaan. Miten on saanut olla siunattu ja suojattu ja kuinka kaikki on aina järjestynyt parhain päin. Miten mikään murehtiminen ei voi muuttaa asioita, mutta luottamus ja yhteys saavat aikaan täyden muutoksen. Sitä ei aina ymmärrä ja välillä on hyväkin elää ymmärtämättömyydessä.
Jos asiat olisi itsestäänselvyyksiä eikä koskaan tarvitsisi kyseenalaistaa tai ihmetellä, niin saattaisin jäädä kellumaan paikalleen vähän kuin vene joka on sidottu laituriin kiinni. Tällainen jähmettyminen ei kuitenkaan ole terveellistä, ja olen kiitollinen siitä, että naru on irti ja saan rauhassa jatkaa matkaa kysellen ja ihmetellen. Välillä pikku veneeni joutuu myrskyn silmään, toisinaan on tyyntä ja joskus virta on vain liian vahva jotta sitä jaksaisi vastustaa. Onneksi silloinkin voin luottaa siihen, että pahimmatkin karikot ja vesiputoukset ovat Taivaallisen Isämme hallinnassa ja minulla ei ole mitään vaaraa niin kauan kuin luotan häneen.
